Me rakensimme talon ja sitä korjailemme koko ajan..

"Kuva meistä kauan sitten toukokuussasun hymys valaisee koko tori-aukeanOn kirkas aamu, mull' on kirppikseltä takkilokki vanhus, katse ohikulkijanMuisto uhkarohkeudestahyväuskoisten ja nuorten sydäntenJotka kevyesti kerrantoisilleen lupasivat senKertosäe:Meidän talomme ei kaadu, eikä horjuvaikka tulva nousee, viima lyö se saavasten pakkas-öitä meitä puolustaaSe ei kaadu, eikä horjuvaikka aika värit syö ja himmentääpaikoilleen se jääJa niin me rakkautta teimmetai se teki meitä, kuinka vaanLautaset lensi, ihon lämpökun kuura marraskuuta piirsi ikkunaanJa niin me rakensimme talonjoka kestäis, vaikka sortuu talot muutMe vannoimme sen tietämättä, kuinkavoivat haurastua luutKertosäe:Meidän talomme ei kaadu, eikä horjuvaikka tulva nousee, viima lyö se saavasten pakkas-öitä meitä puolustaaSe ei kaadu, eikä horjuvaikka aika värit syö ja himmentääpaikoilleen se jääSe ei kaadu, eikä horjuvaikka tulva nousee, viima lyö se saavasten pakkas-öitä meitä puolustaaSe ei kaadu, eikä horjuvaikka aika värit syö ja himmentää...Se ei kaadu, eikä horjuvaikka tulva nousee, viima lyö se saavasten pakkas-öitä meitä puolustaaSe ei kaadu, eikä horjuvaikka aika värit syö ja himmentääpaikoilleen se jää"(Juha Tapio)

Kyseinen biisi tuli heti soimaan päähäni, kun vietämme tänään 10 vuotishääpäivää. Se tuntuu välillä lyhyeltä ajalta ja välillä tosi pitkältä. Parisuhdetta meillä tosin on takana jo 12 vuotta..

Jos palataan takaisin sinne 10 vuoden päähän...Silloin oli kaunis kesäpäivä ja lämmintä. Saimme viettää ihan mahtavan hääpäivän sukulaisten ja ystävien kanssa ja siitä on todella hyvät muistot. Tosin muistan myös oman epävarmuuden ja pelon avioliittoa kohtaan, sillä olin kovin nuori. En voi nytkään sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois, mutta sanotaanko että vuottakaan en jättäisi elämättä. Meidän elämä ei ole satukirjan tarinaa ja vastoinkäymisiä sekä ristiriidan kivikkoja on eteen mahtunut, mutta silti olemme tässä. Varmasti jokaisesta kolhusta vahvempina ja varmempina, näin haluan ainakin uskoa.

Meilllä on ollut perinne unohtaa hääpäivä, mutta tällä kertaa ajattelimme illaksi suunnata kylpylään ja syömään. Yöksi tullaan kuitenkin takaisin, sillä huomenna on pojan jäkisjuttuja, jonne täytyy suunnata.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapsiluku, milloin se on täynnä?

Päivä jota en koskaan uskaltanut toivoa eläväni..

Minä olen..