Jokainen lapsi ansaitsee oman julkaisun osa 3

Ei montaa vuotta vierähtänyt kun perheemme koko kasvoi taas vuonna 2010, ihanalla pienellä yllätyksellä, omalla pienellä peikko pojallamme, EINARILLA. Synnytys oli erilainen ja päätyi hätäsektioon, jonka vuoksi en päässyt heti näkemään pikkuista. Kun heräsin ja olin lähdössä katsomaan lasta teholle, mieheni aloitti varovasti: "Lupaathan ettet säikähdä kun näät vauvan". Totta kai suuri hätä iski heti, kunnes mieheni jatkoi: " Hänellä on paksu musta tukka." Ja olihan se, paksu ja tumma tukka, minun omalla peikkopojalla.

Vauva-aika oli aikamoista pyöritystä, jonka keskellä Einari vain tyytyväisesti katseli. Hän oli ihana rauhallinen hymypoika, jota hän on vieläkin. Einari on nyt aloittamassa koulutiensä, johon valitettavasti alkuun liittyy hieman rajoituksia epilepsia myötä(Näihin palaan myöhemmin omassa kirjoituksessa). Hän on kuitenkin erittäin innolla lähdössä kouluun. Einari on vahvatahtoinen kuten sisaruksensakin, mutta myös erittäin kohtelias (tätä monet aikuiset aina ihmettelevätkin). Hän osaa sanoa juuri ne sanat, jotka äiti huonoinakin päivinä haluaa kuulla.

Einari ei ole yhtä kiinnostunut liikunnasta kuin sisaruksensa, mutta innostui viime talvena jääkiekosta ja käy kiekkokoulussa. Hän rakastaa tutkia erilaisia asioita, kuten luontoa ja eläimiä. Usein löydämmekin hänet pihalta tonkimasta jotakin tai tutkimassa ötököitä.

Tätä pientä miestä ei valitettavasti elämä ole päästänyt helpolla ja jos jonkinmoista vaivaa on ollut: korvien kanssa ongelmaa (putkitusta, kuulonalenemaa), silmien ongelmaa (mm. laiskasilmä), kehitysviivettä, keskittymispulmaa ja nyt uusimpana poissaoloepilepsia. Kaikesta vastoinkäymisistä huolimatta tätä pientä miestä ei ne ole nujertaneet vaan aina yhtä iloisesti ja reippaasti hän suhtautuu kaikkiin lääkärikäynteihin yms. Ja se positiivinen asenne, sen kun voisin häneltä oppia.

"Sinä päivänä kun Luoja teki sinut
Hän ei muuta tehnytkään Heräs aikaisin, otti kynän käteen Rupes siinä piirtämään Päivä kului, mutt hetkenkään lepoo Piirtäjä ei kaivannut Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut Mestari valmisti sut Se kuva oli kaunis Oi, ihme suorastaan Muodon jumalaisen sait Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun Päde kuolevaisten lait Niille jotka yhä epäilevät Luojaa Sanon vastaukseksi vain Että jos ne edes kerran näkis sinut Kaikki rupeis uskomaan"
(Anna Puu, mestaripiirros)

Kommentit

  1. Lapsihentoinen28. heinäkuuta 2017 klo 15.25

    Minulla on myös epilepsia ja keskittymisvaikeuksia. Nyt asiat kuitenkin paremmin kuin ennen. Jään lukemaan tätä blogia.

    elamahiljaisuudessa.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arjen Niiskuneiti28. heinäkuuta 2017 klo 21.02

      Pitääpä mennä tutustumaan blogiisi. Minulle tämä blogimaailma on ihan uutta.

      Poista
  2. Lapsihentoinen28. heinäkuuta 2017 klo 15.25

    Minulla on myös epilepsia ja keskittymisvaikeuksia. Nyt asiat kuitenkin paremmin kuin ennen. Jään lukemaan tätä blogia.

    elamahiljaisuudessa.blogspot.fi

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapsiluku, milloin se on täynnä?

Jokin aika sitten silmiini osui blogiteksti, joka käsittelu lapsilukua ja sitä, milloin se on täynnä. Olen itsekin jonkin aikaa samaa aihetta pohtinut, joten päätimpä ottaa kopin ja purkaa ajatuksia kirjoittamalla. Kysymys kuuluukin, Milloin tietää että lapsiluku on oman perheen osalta täynnä? Meillä on perheessä neljä lasta. Emme ole koskaan puhuneet tai suunnitelleet mieheni kanssa sitä, kuinka monta lasta meillä olisi haaveissa. Tiesimme vain heti, että haluamme lapsia. Kolmen lapsen jälkeen tuntui siltä, että nyt meidän perhe on täydellinen ja möin sekä lahjoitin kaiken vauvatavaran pois. Silloin perheemme tuntui olevan riittävän täydellinen. Kuitenkin jo pari vuotta myöhemmin iski se kuuluisa tauti, vauvakuume. Koitin olla elämättä tunteella ja järkeillä asiaa siten, että perheessämme oli haastetta jo riittävästi sekä työmaata kahdelle aikuiselle paljon. Aloitin opiskelun ja koitin etsiä elämässä uusia haasteita perheen ulkopuolelta, mutta kaipaus vauvaa ja vauva-aikaa oli p
Lue lisää

Minä olen..

Mietin miten aloittaisin tämän blogini, joka on muuten minulle ensimmäinen ja koko juttu ihan uutta..No ajattelin että voisin esitellä itseni, joten tässä tulee.. Minä olen 32-vuotias, niin mikä minä sitten olen..Minä olen.. - NAINEN, tosin en kovin naisellinen ja kaunis, ylipainoinenkin.. - ÄITI x4, keskinkertainen sellainen ja usein jopa sen alle - VAIMO, ylihuolehtiva ja väsynyt sellainen - SOSIONOMI, joka ei ole päivääkään niitä töitä tehnyt - KOTIÄITI, ei yhteiskunnassamme kovinkaan arvostettua - TYTÄR, välillä kovin kiittämätön - SISKO, etäinen sellainen - YSTÄVÄ, jolla ei muka ole koskaan aikaa - LEIJONAEMO, joka taistelee väsymykseen asti lastensa puolesta Ja miksi tämä blogi? Se on kertomus tästä kaikesta, elämästäni. Se sai alkunsa eräänä väsyneenä aamuna lomalta palatessamme, lomalta joka oli kaukana täydellisyyttä. Kirjoitin ekan kirjoituksen ruutupaperille autossa ja hetken jo meinasin jättää tämän rohkeuden puuttuessa julkaisematta. Mutta koska päätin aloitt
Lue lisää

Millainen äiti halusin olla ja Millainen minusta tuli..

Kuva
Äitienpäivän lähestyessä halusin pohtia sitä asiaa, millainen äiti olen ja millainen olisin halunnut olla. Meillä jokaisella on varmaan mielikuvia siitä miten missäkin tilanteessa toimimme. Nuorina päätämme, että emme halua toimia kuten omat vanhempamme ja haluamme toimia tietyllä tavalla. Melko usein tämä haave/mielikuva ei kuitenkaan kohtaa saapuvan todellisuuden kanssa.  Näin myös minulla. Haaveilin jo melko nuorena äitiydestä ja tiesin aina, että jonakin päivänä minulla on omia lapsia. En kuitenkaan kokenut mitään valtavaa vauvakuumetta, mutta elämässäni tuli tilanne, jolloin perheen perustaminen tuntui luonnolliselta ja helpolta. Ennen esikoisen syntymää haaveilin äitiydestä ja sen ihanuudesta. Siitä kuinka kävisimme lasten kanssa joka paikassa, ulkoilisimme, retkeilisimme ja viettäisimme leppoisaa perheaikaa. Haaveilin olevani rento äiti, joka leikkii ja touhuaa paljon lastensa kanssa ja joka jaksaa hoitaa kodin loistavasti. Ja jolla on pitkä pinna ja joka ei koskaan tarvits
Lue lisää