Mikä sinusta tulee isona?




"Koulussa kun kysyttiin

mikä musta tulee isona

laulaja tai lätkänpelaaja

ei lapsena häpeää tunneta
ennen kuin joku luokas nauraa

En koskaan vastannut tehtävänantoon

mieli samos metsiä, raaputin pulpettia

tutkin kämmenen viivoja

unelmani täyteen panee joku muu
ja ne kertoi ei musta mitään tuu

Lauletaan kovempaa

kun pitäs olla hiljaa

ei paineta leukaa rintaan

ennen ku kasvetaan viljaa
nostetaan keskikaljamaljat ilmaan
tänään ihmisen puolikas
on huomenna leijonakuningas
on huomenna leijonakuningas"
tänään ihmisen puolikas

(Ellinoora- Leijonakuningas)

Meistä jokainen on lapsena haaveillut jostakin ammatista. Muistan, että lapsena aina pohdittiin, mikä minusta tulee isona. Aikuiset myös kyselivät sitä meiltä lapsilta lähinnä huvittuneena. Myös omat lapseni jo nyt pieninä välillä miettivät, mihin menevät töihin tai mitä heistä isona tulee.
Omista lapsista yksi haluaa olla NHL-tähti, toinen välillä kampaaja/kynsienlaittaja ja välillä jotakin muuta, kolmas unelmoi poliisin, palomiehen,eläinlääkärin tai lastentarhanopettajan välillä sekä aikoo tehdä niitä kaikkia tulevaisuudessa vuorotellen ja pienimmäinen haluaa tulla isoksi tytöksi ja äidiksi. Muistatko sinä itse miksi halusit isona tulla?

Minä muistan... Haaveilin koko lapsuuden (niin kauan kuin muistan) opettajan ammatista. Leikin paljon koulua ja istutin veljeni kavereineen koulunpenkkiin ja opetin heitä lukemaan. Myöhemmin yläkoulun puolella aloin haaveilemaan erityisopettajan työstä ja työstä haastavien lasten parissa. Luin Torey Haydenin kirjoja, jotka kertoivat erityisen haastavista lapsista, joiden kanssa naisopettaja onnistuneesti työskenteli. Mutta mihin nämä urahaaveet sitten jäi? Kun valmistuin lukiosta hain kun hainkin opiskelemaan sekä luokanopettajaksi ja erityispettajaksi pääsemättä kumpaankaan. Ja sitten en enää hakenutkaan.. Löysin helpomman tien löytää ammatti, tuli perhe ja muu elämä. Elämä vei toiseen suntaan, kun unelmat. Toki olen löytänyt nyt uuden ammatin ja uudet haasteet ja unelmatkin, mutta ehkä jossakin syvällä elää vielä sekin unelma erityisopettajan ammatista. Toisaalta onhan minulla melkoinen erityisopettajan työ täällä kotonakin. Ehkä lapsuuden unelma-ammatti ei koskaan pyyhkiydy pois ja toisaalta onhan tässä vielä aikaa tavoitella unelmiaan, eihän niitä ilmankaan voi elää...

Ehkä lasteni unelmat tulevaisuuden suhteen tulevat vielä muuttumaan moneen kertaan. Ehkä lapseni unelma NHL-tähteydestä tulee vielä laskemaan matalammalle tasolle, mutta uskon että nämä korkeallekin tavoitetut unelmat kantavat elämässä eteenpäin ja antavat motivaatiota moniin asioihin. Jokaisella tulisi olla unelma jostakin, toivottavasti sinullakin on!

Minulla alkoi uutena kuukauden teemana itseni tutkiskelussa unelmat, niiden löytäminen ja niiden saavuttaminen. Tälläisiä ajatuksia siis nousi nyt alkuun tästä aiheesta mieleen. Katsotaan miten syvälle omiin unelmiin pääsen tämän kuukauden aikana.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapsiluku, milloin se on täynnä?

Päivä jota en koskaan uskaltanut toivoa eläväni..

Millainen äiti halusin olla ja Millainen minusta tuli..