Meidän perhe harrastaa
Meidän arki pyörii aika pitkälti harrastusten ympärillä. Joka ilta on jollakin harrastuksia ja usein myös viikonloppuisinkin harrastetaan. Harrastaminen jakaa usein mielipiteet kahteen ryhmään: Osa pitää lasten harrastuksia tärkeänä ja osa taas tärkeämpänä sitä etteivät lapset harrasta. Itse kuulun siihen ryhmään, joka pitää hyvänä asiana, että lapset harrastaa. Toisaalta minusta on myös tärkeää, ettei lapsella ole harrastuksia joka ilta, jonka takia lapsemme ovatkin joutuneet tekemään valintoja harrastusten välillä. Mitä meillä sitten harrastetaan perheenä ja erikseen?
Jäähalli on paikka jossa talvikuukausina tulee vietettyä koko porukalla tunti jos toinenkin. Meillä kaikki lapset harrastavat jääurheilua: 1 taitoluistelua, 1 luistelukoulua ja 2 jääkiekkoa. Meille on myös luonnollista, että menemme porukalla katsomaan poikien pelejä ja vietämme näin aikaa hallille vähän lisää. Toisaalta vaikka tämä vaatii meiltä vanhemmilta paljon ja mukana on oltava niin talkoissa, kuljetuksessa ja kustannuksissa, niin se sopii meille. Me vanhemmatkin olemme saaneet sitä kautta uusia tuttavuuksia ja sisältöä vapaa-aikaan, minä kioskihommista ja mieheni huoltajana. Onhan se vaihtelua arkeen, vaikka välillä kuormittaakin.
Toinen perheemme yhteinen harrastus on laskettelu. Isoimmat lapset innostuivat muutama vuosi sitten laskettelemaan ja miehenikin opetteli silloin uudestaan laskemaan, että pystyi olemaan lasten mukana rinteessä. Itse seurasin muutaman vuoden vierestä keräten rohkeutta ja vuosi sitten uskalsin takaisin suksille 15 vuoden jälkeen. Ihan enää ei samaa rohkeutta ja huimapäisyyttä löydy, enkä isompien lasten perässä enää pysy, mutta hauskaa se on. Tänä talvena aloin opettaa myös meidän 3-vuotiaalle laskemista ja hyvin ollaan edistytty. Nyt viihdytäänkin koko perhe yhdessä rinteillä useana viikonloppuna.
Lisäksi meillä lapset harrastavat Ilona tanssia, Emilia yleisurheilua sekä Einari sählyä. Minulle on myös tullut tärkeäksi se, että itsekin saan omaa-aikaa ja omia harrastuksia. Niiden avulla saan itse ladattua akkuja. Itse harrastan sählyä ja lenkkeilyä. Sählyn aloittelin reilu vuosi sitten ja voi vitsi se on kivaa! Vaikka näiden kaikkien harrastusten yhteensovittaminen, kyydit ja muu palapelin kokoaminen vaatii paljon suunnittelua, mielestäni se on sen arvoista. Harrastuksista me saamme onnistumisen kokemuksia, liikuntaa ja uusia ystäviä sekä porukoita joihin kuulua. Ihana on huomata, kuinka oma lapsi kuuluu johonkin porukkaan ja tuntee itsensä sitä kautta hyväksytyksi ja osaksi ryhmää.
Vaikka me harrastamme paljon, huomasimme mieheni kanssa vähän aikaa sitten, ettei meillä ole mitään yhteistä harrastusta tai kiinnostuksen kohdetta. Aikaisemmin tämä ei ole haitannut, mutta nyt on alkanut tuntua siltä, että parisuhteeseen olisi panostettava. Seuraavaksi aiommekin miettiä, mitä voisimme harrastaa yhdessä, kahdestaan.
Jäähalli on paikka jossa talvikuukausina tulee vietettyä koko porukalla tunti jos toinenkin. Meillä kaikki lapset harrastavat jääurheilua: 1 taitoluistelua, 1 luistelukoulua ja 2 jääkiekkoa. Meille on myös luonnollista, että menemme porukalla katsomaan poikien pelejä ja vietämme näin aikaa hallille vähän lisää. Toisaalta vaikka tämä vaatii meiltä vanhemmilta paljon ja mukana on oltava niin talkoissa, kuljetuksessa ja kustannuksissa, niin se sopii meille. Me vanhemmatkin olemme saaneet sitä kautta uusia tuttavuuksia ja sisältöä vapaa-aikaan, minä kioskihommista ja mieheni huoltajana. Onhan se vaihtelua arkeen, vaikka välillä kuormittaakin.
Toinen perheemme yhteinen harrastus on laskettelu. Isoimmat lapset innostuivat muutama vuosi sitten laskettelemaan ja miehenikin opetteli silloin uudestaan laskemaan, että pystyi olemaan lasten mukana rinteessä. Itse seurasin muutaman vuoden vierestä keräten rohkeutta ja vuosi sitten uskalsin takaisin suksille 15 vuoden jälkeen. Ihan enää ei samaa rohkeutta ja huimapäisyyttä löydy, enkä isompien lasten perässä enää pysy, mutta hauskaa se on. Tänä talvena aloin opettaa myös meidän 3-vuotiaalle laskemista ja hyvin ollaan edistytty. Nyt viihdytäänkin koko perhe yhdessä rinteillä useana viikonloppuna.
Lisäksi meillä lapset harrastavat Ilona tanssia, Emilia yleisurheilua sekä Einari sählyä. Minulle on myös tullut tärkeäksi se, että itsekin saan omaa-aikaa ja omia harrastuksia. Niiden avulla saan itse ladattua akkuja. Itse harrastan sählyä ja lenkkeilyä. Sählyn aloittelin reilu vuosi sitten ja voi vitsi se on kivaa! Vaikka näiden kaikkien harrastusten yhteensovittaminen, kyydit ja muu palapelin kokoaminen vaatii paljon suunnittelua, mielestäni se on sen arvoista. Harrastuksista me saamme onnistumisen kokemuksia, liikuntaa ja uusia ystäviä sekä porukoita joihin kuulua. Ihana on huomata, kuinka oma lapsi kuuluu johonkin porukkaan ja tuntee itsensä sitä kautta hyväksytyksi ja osaksi ryhmää.
Vaikka me harrastamme paljon, huomasimme mieheni kanssa vähän aikaa sitten, ettei meillä ole mitään yhteistä harrastusta tai kiinnostuksen kohdetta. Aikaisemmin tämä ei ole haitannut, mutta nyt on alkanut tuntua siltä, että parisuhteeseen olisi panostettava. Seuraavaksi aiommekin miettiä, mitä voisimme harrastaa yhdessä, kahdestaan.
Kommentit
Lähetä kommentti