Kotikoulua Koronan keskellä



Aikamoinen aika on vierähtänyt kirjoittamatta tänne mitään. Jotenkin ei vain ole ollut innostusta kirjoittaa eikä aina aikaakaan. Nyt kun olemme eläneet jo reilun kuukauden tätä poikkeustilaa koronan takia, ajattelin kirjoitella meidän kotikoulun kuulumisia.

Meillä lapset (3-lk, 5-lk ja 7.lk) ovat olleet keskenään kotona tämn kotiopetusksen ajan, sillä itse olemme olleet töissä. Nyt jäin itse 2 viikoksi kotiin auttelemaan lähinnä tuota meidän kolmosluokkalaista koulunkäynnistä. Isommat ovatkin hoitaneet koulunkäynnin hyvinkin itsenäisesti ja tarvinneet apua lähinnä tehtävien tarkistamisessa sekä koevalvonnassa, mutta nuorimmaisen opiskelut ilman aikuista on meinannut tahmoa. Olen sitten etäopettanut töistä käsin puhelimitse ja osan olemme ahertaneet iltaisin.



Miltä tämä opetus on sitten näin äidin silmistä tuntunut? No, onhan tässä saanut muuttua opettajasta rehtoriin ja monia uusia asioita on jouduttu yhdessä tekemään. Toisaalta en ole koskaan ollut näin hyvin perillä lasteni koulunkäynnistä emmekä varmaan koskaan tehneet yhdessä näin paljon asioita. Olemme rakentaneet coronapelin, hyönteishotellin ja monenlaista muuta rakennelmaa, joilla kotimme alkaa olla sisustettu. Olemme istuttaneet perunoita ja kasvatelleet pääsiäisruohoja (perunoihin täytyi etsiä apua googlesta- en ole viherpeukalo). Pihalle on noussut valtava puumaja (naapurit kiittänee) sekä erilaisia skeittiramppeja. Olemme ulkoilleet, retkeilleet ja olleet liikuntatunneilla. Olemme opetelleet erilaisia digipalveluja ja tutuiksi on tulleet teamsit, wilmat, skypet ja gridit. Ja välillä olisi tehnyt mieli antaa wilman laulaa:

- Tänään(kin) oppilas katsoi youtube videoita kesken tunnin
-Tänään(kin) oppilas pelasi kännykällä kesken tunnin
- Tänään(kin) oppilas ei palannut välitunnilta takaisin
-Tänään(kin) oppilas karkasi rampalle kesken oppitunnin
-Tänään(kin) oppilas kiroili (ehkä myös opettaja)
- Tänään(kin) oppilas puhui opettajalle rumasti
- Tänään(kin) oppialailla oli riitää ja toinen ärsytti toista ja toisinpäin
- Tänään(kin) oppilas heitti kirjat lattialle
- Tänään(kin) oppilas hermostui tehtäviin
Voisitteko keskustella näistä koulussa.
MUKAVIA OPISKELUHETKIÄ KAIKKIIN KOTEIHIN!



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lapsiluku, milloin se on täynnä?

Jokin aika sitten silmiini osui blogiteksti, joka käsittelu lapsilukua ja sitä, milloin se on täynnä. Olen itsekin jonkin aikaa samaa aihetta pohtinut, joten päätimpä ottaa kopin ja purkaa ajatuksia kirjoittamalla. Kysymys kuuluukin, Milloin tietää että lapsiluku on oman perheen osalta täynnä? Meillä on perheessä neljä lasta. Emme ole koskaan puhuneet tai suunnitelleet mieheni kanssa sitä, kuinka monta lasta meillä olisi haaveissa. Tiesimme vain heti, että haluamme lapsia. Kolmen lapsen jälkeen tuntui siltä, että nyt meidän perhe on täydellinen ja möin sekä lahjoitin kaiken vauvatavaran pois. Silloin perheemme tuntui olevan riittävän täydellinen. Kuitenkin jo pari vuotta myöhemmin iski se kuuluisa tauti, vauvakuume. Koitin olla elämättä tunteella ja järkeillä asiaa siten, että perheessämme oli haastetta jo riittävästi sekä työmaata kahdelle aikuiselle paljon. Aloitin opiskelun ja koitin etsiä elämässä uusia haasteita perheen ulkopuolelta, mutta kaipaus vauvaa ja vauva-aikaa oli p
Lue lisää

Päivä jota en koskaan uskaltanut toivoa eläväni..

Kuva
Jos edellinen postaus kertoi siitä, miten ADHD-lääkityksen vaikutukset näkyvät meillä kotona, niin tämä postaus voisi kertoa siitä, miten lääkkeettömyys taas näkyy.. Kuukausi sitten nimittäin uskalsimme tehdä sen päätöksen, josta olemme mieheni kanssa jo pitkään puhuneet, jätimme esikoisemme lääkityksen toistaiseksi tauolle. Miten ja miksi tämä sitten tapahtui? Syyslomalla olimme suunnitellulla lääketauolla ja sen viikon aikana meillä asuikin ihan toisenlainen poika, kuin mihin olimme tottuneet. Toisaalta se sama iloinen ja vitsikäs, pilkesilmäkulmassa oleva vintiö, joka lapsemme on ollut aina ilman lääkitystä. Mutta toisaalta myös poika, joka ei saanut raivareita ja käyttäytyi yllättävän rauhallisesti. Pitkästä aikaa pystyimme käymään hänen kanssaan keskusteluja ja puhumaan ilman huutoa/kiroilua. Päätimme kokeilla lääkkeettömyyttä myös koulussa ja aikaisemmin suuret keskittymisen pulmat eivät nousseetkaan pääosaan sielläkään. Otin tämän sitten puheeksi lääkärin kanssa, jonk
Lue lisää

Millainen äiti halusin olla ja Millainen minusta tuli..

Kuva
Äitienpäivän lähestyessä halusin pohtia sitä asiaa, millainen äiti olen ja millainen olisin halunnut olla. Meillä jokaisella on varmaan mielikuvia siitä miten missäkin tilanteessa toimimme. Nuorina päätämme, että emme halua toimia kuten omat vanhempamme ja haluamme toimia tietyllä tavalla. Melko usein tämä haave/mielikuva ei kuitenkaan kohtaa saapuvan todellisuuden kanssa.  Näin myös minulla. Haaveilin jo melko nuorena äitiydestä ja tiesin aina, että jonakin päivänä minulla on omia lapsia. En kuitenkaan kokenut mitään valtavaa vauvakuumetta, mutta elämässäni tuli tilanne, jolloin perheen perustaminen tuntui luonnolliselta ja helpolta. Ennen esikoisen syntymää haaveilin äitiydestä ja sen ihanuudesta. Siitä kuinka kävisimme lasten kanssa joka paikassa, ulkoilisimme, retkeilisimme ja viettäisimme leppoisaa perheaikaa. Haaveilin olevani rento äiti, joka leikkii ja touhuaa paljon lastensa kanssa ja joka jaksaa hoitaa kodin loistavasti. Ja jolla on pitkä pinna ja joka ei koskaan tarvits
Lue lisää