Ensimmäinen koulurutistus takana, miten se nyt sitten meni omasta mielestä?

Nyt kun olemme päässeet syyslomaan voi päivittää lasten koulu/päiväkoti kuulumisia...

Aloitetaan Einarista, sillä hänen kuulumisiaan olenkin paljon muutenkin kirjoitellut. Einari on edelleen iloinen ja innokas koululainen ja sitä intoa ei ole edes päänsäryt saaneet lannistettua ja hyvä niin. Tosin kyllä oppiminen on ollut melko heikkoa, kun poissaoloja on kertynyt niin paljon. Nyt loman jälkeen onkin tarkoitus miettiä opettajan kanssa asiaa, olisiko erityisopetusta nyt hyvä hetki saada. Varsinkin lukeminen ja kirjainten/numeroiden tekeminen on erittäin haastavaa. Einarin koulupalaveri ei vielä ole ollut, joten tarkkaa kuvaa hänen koulunkäynnistään en ole saanut. Tästä siis lisää myöhemmin..

Emilian koulu on lähtenyt yhtä vauhdikkaasti ja itsenäisesti kuin aikaisemminkin. Opettajalta kyselin kuulumisia ja selvisi, että keskittymispuolen ongelmat jatkuu edelleen. Tästä syystä olenkin tyytyväinen, että tähän liittyen Emilia onkin käynyt tutkimuksissa ja ne ovat nyt loppusuoralla. Itse oppiminen ei tuota hänelle vaikeuksia ja hyvin itsenäisesti onkin hoitanut läksyt sekä kokeet.

Eemelin koulukäytös on tasoittunut alun vaikeuksien jälkeen. Kävimme vanhempainvartissa, jossa tuli esille uutena ilmiönä uhmakkuus, joka aiheuttaa paljon ongelmia koulussa erityisesti aikuisten kanssa. Myös kirjoittaminen on ollut aina Eemelille haasteellista ja nyt kun tekstiä pitäisi syntyä enemmän, hän on mennyt ihan lukkoon. Kirjoittamisessa hänelle on vaikeinta juurikin käsiala sekä hitaus ja mm. saneluissa hän putoaa helposti muiden tahdista. Tästä syystä sovittiin, että hän voi halutessaan kirjoitta vaikka tikkukirjaimilla. Lääkeannosta nostettiin muutama viikko sitten ja sen jälkeen kotona ainakin käytös on jotenkin tasoittunut. Parin viikon päästä kuullaan, miten se  näkyy koulussa. Ainakaan puheluita ja wilmamerkintöjä ei ole samaan tahtiin enää tullut..

Ja sitten viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä meidän ilopilleri Ilona. Ilonan päiväkoti on jatkunut yhtä hyvin kuin alkoikin ja kertaakaan ei ole tarvinnut itkevää neitoa sinne jättää. Hän viihtyy siellä hyvin ja tykkää leikkiä siellä kavereiden kanssa. Omasta mielestäni myös puheessa ja muissakin taidoissa on tullut edistymistä päiväkodin myötä. Kävin myös hänen vasukeskustelussa eikä siellä muita huolenaiheita noussut kuin tuo puheenviivästyminen. Mutta kyllä häneltä kuulema luonnettakin löytyy, ei varmasti anna niitä leluja toisilla, joilla itse leikkii..Ja kieltäytyihän hän kokonaan myös valokuvauksesta..että silleen..

Näistä lähtökohdista seuraavaan jaksoon eli kohti joululomaa..